Lähes neljän vuoden maailmalla olon jälkeen oli aika lyhyesti suunnata nokka kohti kotimaan tantereita! Liput ja alustava, mutta sitäkin väljempi suunnitelma oli kasattu jo elokuussa ja viimeiset varaukset ja säädöt tein edellisenä iltana.

Airbusin kaksikerroksinen 380...vierellä normilomakone.

Matka alkoi siis Aucklandista. Thai Airwaysin Boing 777 aloitti matkani ensimmäisen osion. Kohti Bangkokia!

En ole suuria yhtiöitä juuri käyttänyt, mutta TA saa miulta kyllä hyvät pisteet! Hetikohta kun siivet olivat maasta irronneet, toivat hymyilevät stuertit ja lentoemot kuumia pyyhkeitä matkustajien piristykseksi. Sisäfileet ja tyköruuat tulivat posliinivuo'issa isolla tarjottimella ja punaviiniä tarjoiltiin aina kun ilme valahti janoiseksi! Myös JetLagin, eli härmäläisittäin suihkuviiveen oireita henkilökunta torjui tunnin välein tarjoilemalla mehua tahi vodaa. Turismoluokan erinomainen istuin, leffat ja Tetris pitivät lentomatkustajan mielen mukavana...

Ensimmäinen välilasku oli salainen isku Thaimaahan ja Phuketin turistihelvattaan. Hyvät ystäväni vuosikymmenien takaa, Marko ja Kiia, olivat viettämässä vuosittaista lomamatkaansa. Ylläriä olin salaa hautonut kuukausia apunani rakas Äitini, mainitun työkaveri Kaisa ja Markon ja Kiian matkapariskunnan kauniimpi puolisko Suvi.

Tuohikotin VPK:n pikkujoulutoimikunta oli kysynyt osallistumistani pippaloihin, ja oli hiukan narrattava, koska kyseisenä aikana olisin Thaimaassa. Mutta tämä ei saisi mennä vääriin korviin, joten Isäni oli soitettava tiettynä hetkenä ja peruutettava osallistumiseni... :)

Kone laskeutui Bangkokiin puoliltaöin. Vastassa oli lentokenttähotellin ilmainen kyyti ja hetken päästä olinkin jo suihkuttelemassa matkan pölyjä poijes. Mutta ei siinä kauaa ehtinyt nautiskella (harmi sinänsä, Bangkokissa olisi ollut kiva viipyä pidempään!), sillä Bangkok Airin lento Phuketiin oli lähdössä klo 7.30...

Tapanin 2004 tsunamin jättämä selvä jälki...

Kyseisen (halpis!)lentoyhtiön loungessa nautin reilun aamupalan ja puoltatoista tuntia myöhemmin olinkin Phuketin saarella!

Nopsa vaatteiden vaihto ja viimeinen yhteydenotto salaiseen agenttiin varmistaakseni paikan ja kohti tapaamispaikkaa!

Olin varannut hotellini noin 800 metrin päästä lomalaisten paikasta, joten kohtapuoliin olin heidän rannalla. Ja oikeat aurinkotuolitkin löytyivät heti. Kiian ilme oli mainitsemisen arvoinen, kun kysyin että "anteeksi, onkohan tässä vapaata?"

Seurueen isännät olivat uimassa ja Markon ilme oli myöskin "priceless" kun ihmetteli tuolinsa valtaajaa! :)

Yksi parhaimmista kavereistani Marko ja allekirjoittanut

Seuraavat viitisen päivää menivätkin sitten perusturistina: rantaa, baaria, ravintolaa, skootterin vuokrausta, ostoksia. Viime kerrasta, kun olin "Samsonite-turisti" olikin mennyt 16 vuotta...ja saa jatkossa mennäkin... Ei vaan Puketti ole aivan minun mieleinen paikka. Mutta hauskaa oli!

Marko, Henkka, Suvi ja Kiia

Marko on tod.näk. kikkaillut jotain ja on lähdössä niska-otsa -otteella pihalle! ;-)

Auringonlaskuihin ei meinaa ikinä kyllästyä!

Tomppa itte ja Phuketin rantoja...

Rantaloman parasta näkökulmaa!

Oli aika pikaisten näkemisten ja matka kohti Eurooppaa jatkuisi! Bangkok Airways vaihtui Lufthansaan ja saksalaiseen jämptiyteen! Ja kun alla surisi vanha BoingBoing 747 JumpoJetti, oli tunnelma kuin viikonloppubussimatkalla Itä-Saksaan... :)

Frankfurtin jättiläiskentällä maratoonin verran käveltyäni oli viimeisen putken ja kotimaanlennon aika! Ja ensimmäisen kerran näin lunta kolmeen ja puoleen vuoteen!

 Selaimen tiltistä johtuen matka jatkuu osassa kaksi...

Kirjoittelen tätä Suomen aikaa Itsenäisyyspäivän iltana eräässä Bangkokin lentokenttähotellissa. Tämä ylläripysähdys on pidetty vain harvojen ja valittujen tiedossa! Jotkut Suomessa luulevat, että saavun sinne huomenna...

Tähän aikaan, kun tämä ajastetusti julkaistaan, olen jo todennäköisesti yllättänyt lapsuudenkaverini vaimoineen ja matkaseurueineen Phuketin lomasaarella. Asia on ollut tiedossa elokuusta asti, kun ostin lentoliput! Marko ja Kiia ovat jokavuotisella lomamatkallaan ja paikka ja aika oli helposti urkittavissa! :) Tällainen viikon pysähdys ja Bangkok - Phuket -lennot olivat lastenleikkiä järjestää!

En malta odottaa kohteiden ilmeitä huomenna kun vastaan kävelee Tomppa! :D

Täältä matka jatkuu kohti Suomea lauantaina ja jalkani lasken Isänmaan kamaralle sunnuntaina, ensimmäisen kerran sitten helmikuun 2006. Jännähikeä pukkaa vähemmästäkin!

Hyvää Itsepäisyyspäivää Suomi!

Neljän vuoden aikana mennyt lokakuu oli ensimmäinen kuukausi, etten päivittänyt blogiani! Ei niin, ettei mitään olisi tapahtunut...päinvastoin! Tässäpä syy hiljaisuuteen:

Siispä Homo Sapiens naaras on luikahtanut elämääni! Taina nimeltään. On sen verran pitkä tarina, mutta lyhykäisesti Taina Suomesta käsin haki ennen matkaansa seuraa/kontaktia Uudesta Seelannista ja allekirjoittanut nosti kätensä ilmaan! Kolme kuukautta meni tutustuessa lankoja pitkin ja heti saavuttuaan Taina muutti samaan osoitteeseen asumaan.

Nyt on jo maata hiukan kierrelty ja miun toista kotimaata ylpeänä esitelty.  Ja kovasti hän on siitä tykännyt... :)

Tämän lisäksi on muutakin tapahtumaa tiedossa. Vajaan kolmen viikon päästä aloitan matkan kohti Suomea ja Äiskän Jouluherkkuja! Perheenjäseniä, ystäviä ja työtovereita tapaamaan ja talvista Suomea kokemaan käy siis matka...ensimmäisen kerran lähes neljään vuoteen!

Tammikuun alussa palaan takaisin tänne ja jatkamma Tainan kanssa parin viikon valaidenjahtauslomalla..."Jahtaus", ei "lahtaus"! :)

Lisämatkoja on tiedossa sitten ensi kesäkuussa, jolloin Team Suomi lentää Cookin Saarille auringonpimennystä katsastamaan! Nyt siis Cookin Saaret tulevat todellisiksi, kun niistä haaveilin joskus tammikuussa 2007!

Viihdepuolella on tiedossa ensi viikon Pearl Jamin keikka ja helmikuussa Faith No More! :)

Ja ettei tunnelma mene ihan liian vakavaksi, alla paikallinen tapa leikata aitapuska! :)

Huone vuokrataan! Lue lisää täältä!

Kansalle silmäntäytettä...

Tuossa aikasemmin täytin lupaukseni ja viisumin saatuani ostin itselleni maastofillarin. Tällä ryminänkestävällä laitteella oon nyt poltellu Joulukinkkija poijes ja samalla napsinut kuvia uudella ryminänkestävällä kamerallani.

GT Chucker 1.0 vm.2006. Entinen omistaja modifioinut paremman keulan (Marzocchi Dirt Jumper),
Hayesin 8" hydralinen etujarru ja Aucklandin (ylä)mäkiin sopivammat 9 vaihdetta

"Bowling", eräänlaista petankia. Harrastajien keski-ikä n. 70 v `+ Jaguaari

Näkymä Mt Hobsonilta. Taustalla Rangitoto

"Muutkin" nauttivat näkymästä...

Hylätty dieselveturi

Uutta ja vanhaa...

Liekö noin vanha?

Tiukasti luonnossa kiinni!

Auckland ja nk. Spaghetti Junction

Victoria Street ja Sky Tower

Ostin pari viikkoa sitte uuden kameran. Panasonicin Lumix-sarjan veden- ja kolhunkestävän laitteen. 655 taalaa jouduin pulittamaan. 12 meegapikseliä Leican linssien läpi tiirailtuna ja kyky nauhoittamaan 1080p-tasoista HD-videota! Täällä esimerkki!

Elo täällä on nyt vähän saamassa jännitystä. Lokakuussa tulee uusi ja hieman yllättävä ystäni Suomesta kylään ja siihen päälle on vähän lomia tiedossa. Reilu viikko lokakuussa ja sitten varmaan täydet kuusi viikkoa joulu-tammikuussa. Aika hyvinhän tässä on aika mennyt ilman lomia. Viimeiset tais olla tammikuussa! Mut eipä oo ollu lomalle tarvettakaan, on tämä uusi työnkuva melkoisen rentoa... :)

Alla vähän kuvaa työmaalta ja kaupungilta... Uuden kameran lumoa!

Otaran ostari ja meitin työmaa

Moottoritie klo 8 aamulla, prkl...

Orakein venesatama

Rangitoto Island

"The Birdcage" tulee siirtymään sillan viereen rakennettavan
tunnelin tieltä

SkyTower ja Viaductin venesatamaa

Viaductin asunnoilla on yksityiset venelaiturit ja pääsy tänne on
oikealla olevan sulun kautta!

Huomenna on juuurikin taas juurihoidon vaihe kaksi: Tohtori järsii kanavista hoitavat antibioottitahnat mäkeen ja täyttää nuo (mitatut) 18 milliä syvät kaivannot. Sitten se olisikin siinä!

Kävin viikonloppuna MoTaT:issa (Museum of Transport and Technology). Museo, joka keskittyy kulkuneuvoihin ja teknologiaan. Tänne meno on aina ollut hankalaa, onhan sinne matkaa 500 metriä! Siellä näki kaikenlaisia antiikkisia kapistuksia: höyrykoneita, autoja, junia ja kiekkovalintapuhelimia! Kovin mielenkiintoinen paikka!

Höyrymaantieveturi. Kolme hevosvoimaa...

Iskälle talvivinkkiä Massikkaan! Sir Edmund Hillaryn retkikunnan tapaan

Puhelin :)

150 vuotta vanha vesipumppu. Pyörii jälleen 80 vuoden
hiljaiselon jälkeen! Massiivinen laite!

Niijoo, yks pikkujuttu... Lupasin itselleni, että jos/kun viisumi jatkuu, niin olisi aika pikku Suomenvierailulle! Tili on nyt $2972 köyhempi, mutta vastavasti taskussa on nyt lentolippu Auckland - Helsinki - Auckland! Ajankohtana joulukuu ja vähän tammikuuta! Helsinki, Maikkari, Tuohikotti, Praha ja moni muu: olkaahan valmiina!

Noniin, pitkästä aikaa on jotain tapahtunut.

Työviisumi oli meneillään vanhaksi tuossa syyskuussa, joten oli aika hakea jatkoa sille. Tällä kertaa proseduuri oli hitusen helpompi. Ensin tilasin Suomesta sähköpostilla todistuksen, joka kertoo miulla olevan puhtaita jauhoja pusseissani.

Lääkärintodistus ja keuhkokuva on voimassa 24 kuukautta, joten se oli ok. Suurimman työn teki varmaan pomo täyttäessään oman kaavakkeensa ja etsiessään kuitteja todisteita riittävästä työpaikkamainonnasta. Miulla meni tunnin verran oman hakulomakkeen täyttämiseen. Sitten päälle vielä kopiot ajokortista ja parista muusta lirpakkeesta...ihan vain varmuuden vuoksi!

Viikko sitten maanantaina tipautin paperivuoren Immigration NZ:n toimistolle ja vastaus tulikin todella nopeasti! Torstaiaamuna tuli sähköpostia, että miulle on myönnetty kaksi lisävuotta! :)

Tuo helpottaa taas elämää. Tiedänpähän mitä tapahtuu ja missä olen seuraavat (maksimissaan) kaksi vuotta.

Mutta hetikohta ei se elämä taas hymyillyt... Viimekertaisen hammaslääkärimaratoonin jäljiltä, ehkä?, alkoi pienimmän poskihampaan juuri tuntumaan hassulta. Lauantai oli epämiellyttävä ja sunnuntai ei tuonut parannusta. Siispä taas lekurille soittamaan heti maanantaiaamusta.

Vaihtelun vuoksi menin toiselle tohtorille ja tuomio oli tyly. Röntgeni ja posken jalkapallomaisuus kertoi, että hampaan juuri oli jotakuinkin "valmis". Vaihtoehtoja oli kaksi: hamppi pois tai sitten juurihoito. Kun nuo legot vielä ovat tallella, niin valitsin kohdan B. Operaatio alkoi saman tien.

Ensiksi reilu reikä hampaan päälle ja sitten sellaisella pitkällä ja ohuella poralla alas juuriin! Sitten setä vaihtoi käsitöiksi: käsin viilaten hinkkasi juurikanavia puhtaaksi aina välillä huuhdellen kaiken moskan poijes. Lopuksi kanavat täyteen jotain antibioottimössöä ja pikainen tulppa päälle. Ensi viikolla sitten kanavat täytetään ja lopuksi kunnolinen paikka.

Eikä sattunu yhtään! Ainoa oli kun puudutusaine alkoi hiipumaan, niin piti ottaa pari tabua ja unta, mutta nyt illalla ei oo mitään murheita. Nenänsivu on vähän turvoksissa, mutta kaikki kipu ja jomotus on taakse jäänettä elämää. Pankkitiliin se koskee enemmän...$800...

Mutta paluusta juurilleni... mielessä on nyt järjestää pikku loma, eri mantereella tosin... ;)

Ihminenhän ei usko ennenkuin näkee.

Uusi Seelanti tuottaa vuosittain hiukan enempi tieliikenneruumiita kuin Suomi Finland, asukasluvun taas ollessa hiukan pienempi. Kiwit ovat aika näppäriä mainosalalla, ja shokkivaikutus tähän lisättynä on viime aikoina tuottanut seuraavanlaisia tieturvallisuusmainontaa:

Samalla linjalla ajoväsymyksen tiellä:

Ja tuulilasilirpakkeita koulujen kohdalla kaahaamisesta:

Kukkahattutädit ja Karpo saisivat painua kahville ja Liikenneturvan alkaa valistamaan kovalla kädellä! Nih!

Mutta lopuksi hiukan erilaista mainontaa. Air New Zealand sai tarpeekseen välinpitämättömistä lentoasiakkaistaan, jotka eivät perusta matkustamohenkilökunnan turvaohjeista. Nyt AirNZ pyörittää koneissaan tällaista turvallisuusvideota:

...että on aika laittaa viisumin jatko hakuun!

Nyt näyttää, että paperikasa on pienempi kuin viime kerralla. No, lääkärintodistusta ja keuhkoröntgeniä ei tarvita, mutta samoilla eväillä edetään.

Mutta nyt jännistyskerrointa kasvattaa isomman mittakaavan kuviot: ns. "laman/laskukauden" takia Maahanmuuttobyrokraatti(tm) saattaa kertoa, että joku kiwikuski tarvii miun paikan. Aika näyttää...

Paperisotalänsirintamalla jatkaen, veroihmisille pitäisi lähettää heidän tarvitsemansa kaavakkeet. Veroilmoitus pitäisi täyttää. Wanha kansa kertoo, että vuosia sitten täällä oli käytössä veroehdotus, mutta jostain syystä verohallinto otti askeleen tai pari taaksepäin.

Elämä jatkaa raiteillaan, päätepysäkkiä ei näkyvissä. Kunhan tuo viisumiasia selviää, niin sitten on tiedossa uutta suuntaa. Mutta palaillaan tuohon myöhemmin.