Pitkästä aikaa, kirvesvartta. Aamulla klo 10.30 oli eka aika hammaslääkärille. Pettersonin Jan otti parit kuvat ja teki tarkistuksen. Se lohjennut viisari sai odotetusti poistotuomion. Muutama reikä, odotetusti. Tällä kertaa lekuri paikkasi (vissiin?) yhden ison reiän.

Vaikka vuosien mittaan on hampaitani paikkailtu useasti, niin puudutusta ei ennen tätä kertaa ole käytetty. Oli eka kerta, muttei viimeinen! Monelta kyyneleeltä olisin säästynyt, jos olisin piikkiä pyytänyt... Nyt puudutuspiikki ei tuntunut yhtään missään! Poski alkoi vain pikkuhiljaa puutua. Vittumoisinta koko operaatiossa on pään räjäyttävä poran ääni! Ei prkl...

Perjantaina aamusta on seuraava aika. Ohjelmassa on hampaan poistoa ja paikkausta. Hyvä vaan, että saa urakalla purukaluston suhtkoht kuntoon. Lekuri oli optimistinen, että kaikki ok ennen matkaa. Lekurista puheenollen: on muuten pirun hyvä hammastohtori! Rauhallinen, hmm..asiakaslähtöinen. Oikein mukava! Vanhat pelot vain saivat jännittämään ja niskan kipeäksi, mutta ainakaan lääkärin toiminnasta se ei johtunut. Suosittelen!!!