Maanantaina puolikkaan työpäivän jälkeen otimme Danin kanssa suunnaksi etelän ja aikaisemmin spottaamamme vesiputouksen. Tämä vesiputous näkyy hyvin valtatielle, mutta olisi kuitenkin kelpo kävelymatkan päässä. Parikymmentä minuuttia Port Douglasista etelään ajettuamme kurvasimme sokeriruokopellolle ja jatkoimme pellon laitaa kilsan verran. Auto parkkiin ja liikkeelle.

Yhdensuuntainen matka kesti kaksi ja puoli tuntia ja perillä 200 metrin korkeudessa odotti kirkasvetinen pieni putous.


Siella se odottaa


Helppoa maastoa




45 astetta



Laskeutuminen olikin sitten eri tarina. Koska nousu tapahtui jyrkästi ja hankalasti, päätimme kokeilla laakson toista puolta. Se ei ollut sen helpompi. Välillä tultiin persliukua, mutta lopulta maasto tasaantui ja saavutimme auton sopivasti auringon tehdessä laskua.




Dan spottasi viisitoistasenttisen hämärin kävelemällä päin
sen verkkoa...

Seuraavana päivänä olikin hampaan poiston aika. Danielle wanhana walokuvaajana halusi ikuistaa tapahtuman. Koska miulla tai tohtorilla ei ollut mitään sitä vastaan, on tässä alla esimakua verisestä kuvasarjasta tästä riemastuttavasta operaatiosta. Loput laitan kun Nti Taiteilija on valmis... :o)


Ei satu...