Ei pidä jäädä tuleen makaamaan!, jatkoi alikessu Vekaranjärvellä. Pari päivää sitten töissä huomasin saman tunteen, joka miulla oli ollut puolitoista vuotta sitten Fujitsulla: mitä mie täällä teen? Tää ei ole enää hauskaa... Ja siis eilen aamulla tein päätökseni: nämä nurkat on nyt nähty ja koettu ja on aika jatkaa matkaa. Irtisanoin itseni. Lähtöpäivä ajoittunee parin viikon päähän. Koska Danielle on sattumoisin lähdössä samaan aikaan ja samaan suuntaan, pakkaamme romumme Dianaan ja suuntaamme punaisen keulan kohti etelää. Ensimmäinen askel on etsiä sadonkorjuuhommia parin päivämatkan päästä. Siitä sitten jonnekin.

Tapasin aamulla Jackin ja Chrissyn lyhykäisesti ja kerroin suunnitelmistani. Ottivat asian ihmeen rauhallisesti ja olivat ymmärtäväisiä. Hommia teen tämän jäljelläolevan ajan ja autan uutta heppua tutustumaan työnkuvaan.

Tuon palaverin jälkeen hyppäsimmekin Jessican ja Gillien kyytiin ja ajoimme katsomaan koiranpentuja!


Onnellinen äiti ja seitsemän jälkikasvua


Unta kaaliin ja sitten syomään!


Tazzy ja Little Man