...aikaa rymyta Indonesiassa! Taman sallii tama pieni tarra miun passissa:

[ei oo kuvaa, kone vittuilee...Mut kuvassa on tarra, jossa lukee Indonesia ja luku 60. Kuvitelkaa ihan itte...:o)  ]

Hain tanaan passini Indonesian lahetystosta, jonne olin sen eilen vienyt. Tiedoksi myos muille matkaajille: passin lisaksi jatin viisumihakemuksen kahtena kappaleena, kaksi komeaa passikuvaa, kopion meno-paluu matkalipusta ja VISA -kortista, pyytamatta myos tiliotteesta ja 135 Malesian ringittia (n. 20 euroa) rahaa. Toimitusaika yksi tyopaiva, oli noudettavissa klo 15 alkaen, viisumiluukku auki hakemusten vastaanottoon vain klo 9-12.

Kavin samantien vaihtamassa avoimen laivalippuni huomiselle klo 9.30 lahdolle kohti Indonesiaa. Siella olen viitisen tuntia myohemmin ja satamakaupungista viela pari tuntia Medaniin. Taalla ehka yksi yo ja jatkan sitten matkaani Lake Toballe. Tama on entinen tulivuori, joka tupsahti taivaan tuuliin n. 100.000 vuotta sitten ja sen paikalla on nyt jarvi 20km x 100 km. Arvioidaan, etta purkaus laukaisi edellisen jaakauden...

Hankin myos 200 US dollarin edesta matkashekkeja. Onpahan jotain rahallista turvaa tulevaisuudessa. Tanaan suunnitelmissa viela vaihtaa loput ringitit Indonesian rupioihin ja maistaa viela Malesialaista pizzaa.

Malesia jaa siis taakse - kiireella, muttei missaan nimessa maan takia! Nyt vain tekee mieli liikkua ja saada missio taytettya! Kaksi kuukautta Indonesiassa pitaisi riittaa. Malesiaan palannen joskus. Itarannikon Perhentianin ja Tiomanin saaret ovat kovasti saaneet kehuja, joten ne pitaa joskus tarkistaa! Ihmiset taalla ovat ystavallisia, yleiset hommat toiminee hyvin, taalla on suht edukasta jne...

Mutta, mutta...Kengumaa kutsuu!!!