Pitkästä aikaa kirvesvartta...

Viime kirjoituksen jälkeen, seuraavalla viikolla, hankin itelleni lipun Kings of Leonin keikalle. Tiesin soitinyhtyeen, tunsin musiikkia, mutta silti poppoo oli jotenkin tuntematon. Jostain syystä takaraivossani raapi ajatus "Hansonin veljekset"... Piruiksi meni noikin tunteet!

Keikka oli mitä mainioin! Luulin ostaneeni istumapaikan, mutta hanurini irtosi siitä heti ensimmäisen kappaleen aikana, eikä juuri takaisin palautunut koko keikan aikana. Eikä tainut kukaan muukaan istua, oli sen verran vallaton yleisö! Alla esimerkki tilaisuuden tunnelmasta...

Tuli arkipäivä, tuli muutama. Tuli pääsiäinen, tuo kirjavia muniaan kantelevien pupujen juhla. Kaupassa kinderit ja kirkossa kristukset. Ja Tomppa matkalla maalle...

Neljän päivät vapaat tunkkaisessa kaupungissa eivät kiinnostaneet pätkän vertaa, joten suunnaksi varmistui Coromandel ja Waikawaun biitsi.

Venytin lähtöä torstai iltaan, vain odotellen liikennepaniikin haihtumista. Iltakahdeksan startti olisi tiennyt Einsteinin lakeja (kappaleen liikkuessa hitaammin, myös aika kuluu hitaammin...tai jotain...) tottelevan kulkuneuvoni oletetun saapumisajan olevan keskiyön paikkeilla, joten otin muutaman tunnin tirsat heti tunnin ajon jälkeen. "Rays Rest" on levähdysalue Thamesinlahden rannalla.

Aamulla ennen kukonlaulua kääntyi starttiavain ja matka jatkui. Perille saavuttuani hakeuduin rauhalliseen nurkkaan, äänenkantamattoman päähän telttaperheistä. Siihen kun Isuzun parkkeerasin, ei se siitä sitten kolmeen yöhöm liikkunutkaan.

Auton isäntä liikkui sen verran, että tein kolmen tunnin, kymmenen kilsan pikalenkin merkittyä reittiä pitkin. Se tekikin oikein hyvää Joulunajan rasvakertoimille. Polvet huusivat Joulua muistellen hoosiannaa paluuosuuden kahden kilsan jatkuvan alamäen vuoksi.

Wanha wanha traktori. Merkki tuntematon.

Waikawaun ranta on kolmen kilsan päässä, 350 metriä alempana

Kuolemanloukku...

Paluumatkalla Aucklandiin otin paremman katsannon
Coromandelin kultaryntäyksen aikaisiin tunneleihin.

Tämä nousee kymmenen metriä suoraan ylöspäin. Näkyvillä
ovat vielä portaiden jäänteet ja hakun jäljet katossa