Kaksi vuotta sitten tämä maailmanmatkaaja skoolasi parit synttärikaljat jenkkikolleegan kanssa Indonesian sivusaarella. Vuosi sitten kipattiin kupit muutaman uuden ystävän kanssa talon kattoterassilla, pilvenpiirtäjien keskellä; osaksi juhlan kunniaksi, osaksi hukuttaakseni sydänsuruja. Tänä vuonna juhlaolo on värikäs, melkeimpä vihreä. Viikon nuha koputtelee vielä päänsäryn ja nenäliinojen merkeissä. Ja "uusi" kannettavakin joutui remonttiin. Joskohan ensi vuonna lähempänä normaalia..? Vai haluankohan sittenkään olla normaali..? :)