Pari puhelua, haastattelu ja pari puhelua antoivat meille tulokseksi tyopaikan Hook Island Wilderness Resortissa. Dan perui Hamilton Islandin snorkkelioppaan viran ja torstaiaamuna parkkeerasimme Dianan Abel Point Marinan parkkialueelle ja otimme kantoon kaiken tarvittavan ja arvotavarat. Reppua ja kantamusta oli molemmille riittamiin. Klo 8.30 piti olla satamassa klo yhdeksan katamaraanille, mutta erinnaiset puuhat myohastyttivat meita vajaan vartin. C-laiturille paastyamme ei Voyageria meinanut loytya. Sitten meille kerrottiin, etta Voyager lahtee "toisesta osasta" satamaa, jonne oli vajan kilsan matka. Katamaraanin kapteenikin ehti jo soitella peraan ja irtosimme laiturista vain 10 minuuttia myohassa.

Perilla paasimme heti hommiin. Paivavene toi mukanaan meidan lisaksi myos tonnin verran tarvikkeita: ruokaa, virvokkeita, vetta yms. Purkasimme ne ensin laiturille ja sitten alumiiniveneeseen. Paalaiturilta naet on puolen kilsan kavelymatka resortin alueelle.

Mitenkohan tata resorttia kuvailisi..? "Wilderness" sen nimessa on kuvaavin. Valmistumisvuotensa jalkeen alueelle ei ole suuria muutoksia tehty. Ehka 80-luvun alun jalkeen kaikki mita on tehty on ollut vain valttamatonta. Oletusarvoisesti kaikki mita katsot saattaa olla epakunnossa, joten ala yllaty. Esimerkiksi veden kiertokulku: raikas vesi on ollut saanostelyssa, koska merivetta kukkulan sailioon pumppaava uusi pumppu ei ole toiminut, se ei vain pumppaa (nyt se toimii, kun allekirjoittanut korjasi tilanteen! Toim.Huom.) Merivesi puhdistetaan ja pumpataan toisiin sailioihin, josta se kayton jalkeen menee kakkakaivoihin, joista se pumpataan siirrettaviin sailiokontteihin, jotka taas ajoittain tyhjennetaan loka-auton toimesta. Kakkakaivojen ja siirtokonttien valinen pumppu ei toimi, joten sontakaivot ovat taynna. Tama oli pintaraapaisu...

Alue rehottaa ja siella taalla on rojua, koska ruohonleikkuria ei ole  kaytetty vuoteen ja rojuja kukaan ei ole viitsinyt siirtaa pois. kaikesta huolimatta alueell vallitsee uskomaton rentous. Asiakkaat ((lahinna perheet ja paivaretkelaiset) pitavat paikasta, ehka koska se on aivan eri luokkaa, kuin Whitsundayn muut resortit. Ei ole valkoista, alueelle rekoilla tuotua rantahiekkaa, ei pilvenpiirtajaa ja kampaamoa. 15 km X 5 km saaren ainoa tie vie resortin alueelta generaattori- ja huoltoaluelle ja saaren ainoa (toimiva) kulkuperi on Toyotan kuorma-auto, joka on ehdottomasti romuin auto, jota olen ajanut. Heilla oli kaytossaan golfkarry, mutta he romuttivat sen oisessa kilpa-ajossa...

"He" eli henkilokunta...Alueen manageri on Gay (nainen, kirjoitusasu on puhdas arvaus). Gay tekee kaikkea: pyykit, keittio, vastaanotto, putiikki, managerointi. Gayn nuori poika Kyle on yleismies Jantunen, omaan rentoon tapaansa puuhailee sita sun tata. Han tuli saarelle vain muutamaksi paivaksi...kuusi viikkoa sitten. Michael on iso jatka, tavallaan apulaismanageri, tai jotain. Han mm. on vastuussa puhtaasta vedesta (Gay hoitaa sen sitkeamman puolen). Matt on oikeastaan ulkopuolinen apuri, joka tuli viikoksi tekemaan huoltotoita, kuukausi sitten. Kurt on ulkopuolisen firman jatka, joka tarjoaa asiakkaille vesiurhailua, mutta kaiken lomassa Kurtkin tekee kaikkea. Sandra on 50-kymppinen nainen, joka on siivoojan virassa. Hanella on siivoamisvimma eli [tahan joku hieno latinankielinen termi]. Sitten me: mie teen kaikkea. Korjasin sen vesipumpun, hoidan aamuroskiskierroksen ja terassin siivoamisen, huoltohommia jne. Vietettiin Danin kanssa kolme tuntia keittiossa kokaten ihmisille illallista! (Tassa vaiheessa aiska nauraa itsensa ruvelle...) Kassakone on tullut tutuksi ja baarikylmakaapin sisalto on toinen nimeni. Huoneitakin on siivottu. Niin se vanhakin apina tekee koirien temppuja! :) Dan on viime paivat lahinna hoitanut kodinhoitajan virkaa, josta han ei kauhiasti pida. Mutta hervottomat kanssatyolaiset ja saaren rauha ovat voittaneet niin Daniellen kuin miunkin sydamen.

Tassa siis koko henkilokunta! Kuusi huonetta, leirinta-alue, hiekkaranta ja uima-allas ovat mita asiakkaat meidan lisaksi saavat...

Tyoskentely on lievasti sanottua rentoa. Talon ruokakaappi on alkomahooleja lukuunottamatta kaytossa ilmaiseksi, kohtuudella tottakai! Meilla on oma ilmastoitu huone henkilokunnan talossa. Henkilokunnan telkkarihuoneessa on telkkarissa tarpeeksi satelliittikanavia ja ravintolan kylmakaapissa kylmaa sihijuomaa ja suklaata, jotta mielenkiinto sailyisi! Kuten ehka mainittua on ateriat ilmaiset. Aamupalaksi samaa mita asiakkaille, lounaaksi jokainen tekee mita haluaa. Illalliseksi joku (en mina) kokkaa isomman satsin ruokaa. Kahtena paivana ollut kyljysta ja tanaan kassler-paistia. Ei kylla paase nalka yllattamaan!