Toisin kuin motorisoidut Bangkokilaiset serkkunsa, on Tuktukin kyla hiljainen kuin hautausmaa. Eilen tein havainnon: taalla on jokaista turistia kohden kaksi hotellihuonetta, kaksi ravintolaa ja yksi polkupyora. Ja sanonnan mukaan olen tullut niin pitkalle "kuin pippuri kasvaa". Eras tati naet napsi rikkaruohoja muutamaan aarin pippuripellolta!

Noniih, jatkanpa taas ajankulukseni aloittamaani mitaan-tekemista...jo neljatta paivaa. Ylihuomenna jatkanen matkaa Parapatin kautta kohti Bukittingia, toista tulivuorijarvea. Se on puolimatkassa taalta Jakartaan. Tiedossa taas parikymmenta tuntia bussimatkustusta, mutta johan siihen on totuttu...tai sitten ei... :o) Jakartassa en vieta varmaan kuin yhden yon,  koska se mittelee Medanin kanssa samassa kategoriassa. Javan lansipuolen saaret ovat paakohde: Bali, Lombok (Gili), Flores ja Lansi-Timor. Eika aikaakaan ole jaljella kuin seitseman viikkoa...ei tarpeeksi.