Samaisena iltana ystavamme Khahn tarjosi meille ja Andylle ja hanen paremmalle puoliskolleen vietnamilaisen illallisen. Khahnin kokkauksista huolimatta (tai johtuen) ape oli makoisa.
Khahn ruokansa kimpussa
Koiranpennut ovat reippaita 3-viikkoisia
Lauantaiaamu alkoi reippasti klo 5, jolloin suuntasimme Dianan keulan kohti Tullya, jossa Danin NZ-kaveri on koskenlaskuoppaana. Dan sai ilmaiset kyydit ja mie sain about 25% alennuksen. Jokiretken muotona oli Extreme. Tavallinen on lapsille ja japanialaisille. Tully-joki virtaa parhaimmillaan kategoria 4:n koskien kautta ja kyyti oli sen mukaista! Cameronin (Danin kaveri) verta hyytavat "oh my God!!" -huudot pitivat suurennellut tarinat pitivat hymyn huulilla koko paivan.
Tie ei-minnekaan...
Vietettyamme yon Camin tykona jatkoimme sunnuntaiaamuna kohti etelaa ja Townsvillea. Saavuttuamme otimme parin tunnin neuvoa antavat paivaunet. Herattyamme oli suunnitelmana jatkaa ilman suunnitelmaa ja suunnitellusti ottaa lautta maanantaina Magnetic Islandille.
Bobin asuntovene
Bob suunnittelee ajankulukseen bikineita
Bob ja Jessica (kookaburra, naurava lintu)
Maanantai ja Magnetic Island. Lyhyesti: erittain mukava saari. Toi monesti mieleen Thaimaan saarista Koh Taon ja Phanganin. Rauhallista menoa ja ei liikaa turisteja. Harmiksemme olimme siella vain paivan, iltalautalla takaisin.
Townsvillesta matka vei Bowenin kautta (yksi yo) Airlie Beachille, jossa ex-Nautil-Oz Cedric tyoskentelee. Emme saaneet haneen yhteytta, koska han on merella ma-pe. Airlie Beach oli lisaksi liian vilkas meille, joten puolentoista tunnin ihmettelyn jalkeen suuntasimme kohti Mackayta.
Isohko mango
Minne seuraavaksi?
Mackayn lahella Walkerstonissa asuu mummoni serkku, jonka tapaamme torstaina. Tarkoituksena nailla nurkilla on loytaa venehommia, toivottavasi Cedricin avustuksella.
Ainiin, hommattiin sitten tammoista kivaa...:o)
Kommentit