Niin se aika vierähtää: vuosi sitten Trooppinen Queensland ja autiot hiekkarannat. Nyt cityhulinaa ja vähemmän rauhalliset biitsit. Kaksi vuotta sitten...-20 celcius astetta ja Hesan juna-asema. Väliin on askarreltu kymmeniä tuhansia kilometrejä maisemia, ihmisiä ja kohtaloita. Moni niin itsestään selvä asia on saanut uusia ulottuvuuksia, niin elämäntavoissa, kuin elämäntasoissakin. Yhtään ei ole katumuksen suhina mieleen päässyt! On ollut pitkälti parasta aikaa elämässäni ja tulevaisuus ei näytä yhtään hassummalta: täältä kun(/jos) lähden etenemään, on kolvi kohti itää, auringonnousua ja uusia seikkailuja!

(Toivottavasti) tuleva työviisumi tarkoittaa sitä, että Tomppa rauhoittuu joksikin aikaa länsimaiseen rutiiniin: töitä ja vapaapäiviä. Mutta mutta, kun tuo työ sitten alkaa sujumaan vaihtelevasti rutiinilla, on sielulle paremmin aikaa viikonloppuisin. Täsmäiskut maaseudulle ja ehkä jopa Downtown Aucklandin vähemmän nähtyihin kolkkiin tuovat sisältöä ((elämän)matka)blogiin. Jo ensi viikolla saan toivottavasti itsestäni irti ja kertoilen jotain uutta mobiilista kesämökistäni!

Kiitoksia taas kaikille tutuille ja tuntemattomille lukijoille, te sadat viikkokävijät saatte miut kirjoittamaan kokemuksistani ja toivottavasti tekstini ovat saaneet jonkun onnellisen myös liikenteeseen!