Ekan kerran täällä ollessani sain itsestäni irti ja menin kanssa-asukki Jimmyn suosituksesta katsomaan livekeikkaa. Tämä olikin sitten jotain erilaista, mihin olin itseni totuttanut. C.W. Stoneking näyttää ja puhuu kuin Niilo Tarvajärvi ja lauluääni on kuin Louis Armstrongilla! Olemus toi mieleen hajamielisen professorin. Musiikki oli etelävaltioiden rootsia ja välissä hiukan calypsoa. Bändiin kuului hänen lisäkseen tuuba, trumpetti, vetopasuuna ja vaimo. Oli pitkästä aikaa jotain piristävää!

Oli muuten ensimmäinen keikka ikinä, kun keikan aikana hain baarista juotavaa miulle ja Jimmylle; piti C.W.:n soittaessa kuiskata baarimikolle, etten olisi häirinnyt ihmisiä. PA-kamat eivät olleet korvia särkevän kovalla (mikä oli hyvä) ja yleisö vain kuunteli hyvää musiikkia. Kappaleiden päätyttyä yleisö repesi raikuviin suosioihinsa!

Aivan pirun kiva keikka!